Erja Lyytinen – blueskuningatar ja innovatiivinen yrittäjä

Kuva: Dirk Eidner

Erja Lyytinen on suomalaisen musiikkimaailman kärkinimiä. Virtuoosimainen blues-lähettiläs valittiin arvostetussa musiikkialan lehdessä maailman toiseksi parhaaksi kitaristiksi. Lyytisen intohimossa yhdistyvät luovuus, määrätietoisuus ja kurinalaisuus – kaikki onnistuneen yrittäjyyden merkit.

Blues-musiikki syntyi Yhdysvalloissa 1800- ja 1900-luvun vaihteessa afroamerikkalaisen hengellisen musiikin, työlaulujen ja Britanniasta tuotujen kerronnallisten balladien pohjalta. Blues-perinteistä ammentaneita bändejä ovat esimerkiksi Led Zeppelin ja Rolling Stones.

– Blues on aitoa ja konstailematonta, tietyllä tapaa melankolista musiikkia, jonka pohjavireessä on aina mukana myös toivoa. Nuorempana kuuntelin enemmän traditionaalisempaa materiaalia, mutta sittemmin olen rönsyillyt rockin ja progressiivisen rockin puolelle, muusikko Erja Lyytinen kertoo.

– Kitaristina minulle ei riitä pelkästään piuha ja vahvistin, vaan mukana täytyy olla pedaaleita, soundeja ja efektejä. Kaikkea sellaista, jonka avulla voin tehdä oman näköistä ja tuoretta suomalaisen mimmikitaristin tekemää musiikkia.

Lyytinen on kerännyt kunniaa ja kehuja läpi uransa. Viimeisimpänä hänet valittiin Guitar World -lehden vuoden 2020 Paras kitaristi -äänestyksessä toiselle sijalle. Edelliseltä vuodelta on taskussa valinta 14.sijalle saman lehden Paras blueskitaristi -äänestyksessä.

– Kyllähän tunnustukset tuntuvat aina hienolta, ne myös kannustavat eteenpäin. Huomionosoitukset kertovat siitä, että minut on huomattu tekijänä kansainvälisesti. Muistan, kun nuorena tyttönä luin näitä samoja lehtiä, joissa minut on nyt huomioitu.

– Jokainen epäilee itseään ja omaa osaamistaan jossain kohtaa. On vain uskottava rohkeasti omaan tekemiseen. Kun ihmiset kertovat fanittavansa minua ja näyttävät sen, on se merkki tekemäni työn tarpeellisuudesta. Ilman heitä ei olisi minun brändiäni.

"Tässä työssä tulee olla määrätietoinen ja kurinalainen niin muita kuin itseäänkin kohtaan. Aina tulee pyrkiä saamaan ihmisistä paras irti ilman, että heitä kuormittaa liikaa."


Lapsuuden kodin musiikillinen vapaus

Lyytinen on kulkenut yhtä matkaa musiikin kanssa niin kauan kuin hän muistaa. Lapsuuden kodissa Kuopiossa ilmapiiri oli vahvasti musiikkimyönteinen, sillä hänen molemmat vanhempansa ovat muusikoita.

– Soittimia oli aina ympärillä, ja musiikillinen vapaus oli koko ajan läsnä. Äiti soittaa bassoa ja isä kitaraa, molemmat myös laulavat. Heillä on ollut bändi 60-luvulta lähtien ja muistan hyvin, kun kuuntelimme kelanauhurilta heidän keikkojaan, Lyytinen hymyilee.

– Isä soitti kitaraa ja minä lauloin kolmevuotiaana päälle omia sanoituksia ja melodioita. Ei lapsena vielä osannut haaveilla muusikon ammatista. Musiikki oli meidän perheemme juttu, iso osa arkea ja elämää.

Ensimmäisenä soittimenaan Lyytinen opiskeli viulun salat, mutta kitara oli jo tuolloin pyörinyt hänen mielessään. 13-vuotiaana hän tiedusteli mahdollisuutta päästä opiskelemaan konservatorioon kitaransoittoa.

– Siihen aikaan ei ollut muita vaihtoehtoja kuin klassinen kitara. Nyt voin todeta, että onneksi en saanut silloin kyseistä opiskelupaikkaa. Opettelin soittamaan kitaraa itse. Kitaran kanssa pystyin säestämään omaa laulamistani, mikä on ollut minulle aina keskeinen juttu musiikinteossa.

– Omia kappaleita alkoi syntyä heti. Ensimmäinen oma biisi valmistui viikon sisällä siitä, kun harjoittelu oli alkanut. Klassisen musiikin opinnoista tarttunut teoria oli hallussa, mikä helpotti musiikin tekemistä. Soinnutukset aukesivat minulle hieman myöhemmin musiikkilukiossa.

Lahjakkaan muusikon tie vei Sibelius-Akatemiaan, jossa Lyytinen oli ensimmäinen sähkökitaraa pääaineenaan opiskellut nainen. Musiikin maisteriksi hän valmistui vuonna 2010.

– Siihen aikaan ei ollut juurikaan naispuolisia kitaristeja, mutta minulle oli hyvin luonnollista soittaa kitaraa. Tykkäsin tehdä omaa juttuani. Tänä päivänä esikuvia on helpompi löytää, kun internetistä löytyy käytännössä kaikki maailman materiaali.

Kuva: Antti Karppinen

Luovuus on tunteiden purkamista

Musiikkialaa pidettiin pitkään varsin miehisenä maailmana, mutta ajan myötä tekijäkaarti on tasapuolistunut. Lyytinen on tällä saralla yksi uranuurtajista ja tietyllä tapaa niin sanottujen lasikattojen rikkoja.

– Hyvä musiikki on hyvää musiikkia, on sen tehnyt kuka tahansa. Ei tasa-arvo musiikissakaan ole vielä tänä päivänä mikään itsestäänselvyys, vaikka olemme menneet viime vuosina huomattavasti parempaan suuntaan. Mitä enemmän taitavia naismuusikoita saamme esille, sitä tasa-arvoisempaa aikaa elämme, Lyytinen muistuttaa.

Ja nimenomaan taitavia, sillä osaaminen on asia mikä määrittelee, kuka onnistuu tekemään läpimurron. Hyvät esimerkit ja roolimallit ovat yksi rohkaiseva tekijä.

– Minulla luovuuden herättää toisinaan koskettavat biisit ja soundit, toisinaan taas biisin sisältämä tunnetila tai tapa, miten se on toteutettu tai esitetty. Minua inspiroi sisäinen palo, joka on ollut minussa aina. Musiikki on eteenpäin vievä voima ja sen tekeminen on minulle henkisesti elintärkeää.

Kappaleiden kirjoittaminen alkaa usein tunnetilasta, joka Lyytisen on saatava purettua. Toisinaan biisinteko vaatii luovan tilan ja ympäristön, toisinaan taas istutaan alas ja ryhdytään tekemään musiikkia pöytälaatikkoon kätkettyjen aihioiden tai ideoiden pohjalta.

– Olen vuosien varrella huomannut, että laittamalla hyvän tai huonon fiiliksen musiikkiin, on asia käsitelty ja ikäväkin fiilis helpottuu. Sanoituksissa voi sanoa hyvinkin suoraan asioita, jotka ovat kuitenkin universaaleja ja meille kaikille isoja aiheita. Jotkut biisit saattavat syntyä muutamassa tunnissa, joidenkin valmistuminen vie vuosia.

Luontainen oma musikaalisuus yhdessä ympäristöstä ja ympäröivästä kulttuurista tulleiden oppien kanssa yhdistyvät luovuuteen. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, sillä unelmien eteen on oltava valmis tekemään hartiavoimin töitä.

– Olen treenannut järjettömiä määriä ja treenaan edelleen useamman kerran viikossa, sillä en ole vielä valmis. Pystyn toki nauttimaan lavalla olemisesta ja innostun siitä, kun pitkään treenatut asiat onnistuvat. Kokemuksen ja harjoituksen kautta tulee syvyyttä ilmaisuun ja tekniikka paranee.

Tällä hetkellä Lyytiseltä löytyy noin parisenkymmentä kitaraa, joista jatkuvassa rotaatiossa on kymmenisen soitinta. Näistä hän nostaa yhden selkeän suosikin – G&L-merkin sinisen Z-3 ASAT Semi-Hollow -sähkökitaran.

– Muistot, tunteet ja yhdessä eletty elämä tekevät siitä rakkaan kitaran. Sain sen 2000-luvun puolivälissä ja olen soittanut sillä melkein kaikki kansainväliset keikkani. Minulla on myös laaja kattaus erilaisia Stratocaster-kitaroita ja viimeisimpänä perheeseen liittyi Yamahan Revstar.

"Blues on aitoa ja konstailematonta, tietyllä tapaa melankolista musiikkia, jonka pohjavireessä on aina mukana myös toivoa."


Paras irti itsestä ja muista

Lyytinen tunnetaan muusikkona, mutta hän on myös yrittäjä. Musiikinteon ja keikkailun lisäksi hän pyörittää levy-yhtiön, kustannusyhtiön ja tuotantotoimiston käsittävää osakeyhtiötä.

– Olen hyvin yrittäjähenkinen ja tykännyt aina tehdä asioita itse. Taiteilijuuteen liitetään usein sellainen tietynlainen fiilistelty, unelmointi ja abstrakti tekeminen, mutta luovuus vaatii kovaa mielenlujuutta. Esimerkiksi musiikin tekeminen vaatii pitkäjänteisyyttä, sillä tulokset eivät näy heti, vaan ehkä vuosien tai jopa vuosikymmenien päästä, Lyytinen sanoo.

Lyytinen johtaa itsensä lisäksi bändiä ja teknikoita. Johtaminen luovien ihmisten ympäristössä poikkeaa usein niin sanotusta normaalista päivätyöstä.

– Yrittäjänä minun on oltava järjestelmällinen ja tiukan paikan tullen se, joka sanoo mitä nyt tehdään ja miten toimitaan. Minulla on vastuu, joten en voi vain heittäytyä artistiksi takapenkille ja avata oluttölkkiä. Sen aika koittaa sitten, kun kiertue on saatu päätökseen.

– Tässä työssä tulee olla määrätietoinen ja kurinalainen niin muita kuin itseäänkin kohtaan. Vaaditaan myös hyviä sosiaalisia taitoja ja on osattava nähdä, miten erilaisten ihmisten kanssa tehdään yhteistyötä. Aina tulee pyrkiä saamaan ihmisistä paras irti ilman, että heitä kuormittaa liikaa.

Lyytinen tekee toistasataa keikkaa vuodessa. Hän ei ole kuitenkaan ainoastaan musiikintekijä ja yrittäjä, vaan ennen kaikkea 7-vuotiaiden kaksospoikien äiti. Hyvin toimiva yhteishuoltajuus lasten isän kanssa helpottaa paljon matkustamista vaativan ammatin toteuttamista.

– Lapset ovat isällään silloin, kun minulla on keikkaa, ja sitten taas minulla pidempiä pätkiä silloin, kun keikoista on taukoa. Toisinaan lapset ovat mukana keikoillakin. Onhan se moninainen paletti ja toisinaan haastavaa, mutta asiat on vain saatava toimimaan.

Kuva: Adam Kennedy

Kiertueet vaativat tarkkaa logistiikkaa

Korona-aika on tuonut tapahtuma-alalle isoja haasteita. Lyytinen ei ole jäänyt kuitenkaan tuleen makaamaan, vaan uuden ajan myötä on syntynyt paljon uutta. Omaelämäkerta Blueskuningatar julkaistiin jo syksyllä 2019 ja sen lisäksi hänellä on oma teebrändi. Myös striimikeikat ovat tulleet ajan hengen mukaisesti osaksi arkea.

– Vein viime kesäkuussa bändini 60 metrin korkeuteen synnyinkaupungissani Kuopiossa Novapoliksen Microkadun tornin katolle. Striimikeikkaa katsoi livenä noin 4000 ihmistä ja sittemmin sitä on katsottu noin 100 000 kertaa eri sosiaalisen median alustoilla. Haluamme tuottaa ihmisille hyviä fiiliksiä tällaisena erikoisena aikana, Lyytinen kertoo.

Hyviä fiiliksiä on tuotettu ympäri maailman. Lyytinen on esiintynyt uransa aikana muun muassa Carlos Santanan, Sonny Landrethin ja Jennifer Battenin kanssa sekä Tom Jonesin ja Robert Plantin lämmittelijänä.

– Maailmantähtien kanssa soittaessa oppii aina jotain uutta. On hienoa seurata vierestä, miten he käsittelevät soitintaan, miten he ovat yleisön edessä ja mikä heitä liikuttaa. Soittaminen omien idolien kanssa samalla lavalla on aina hieno kokemus, josta voi ammentaa tunnepitoisuutta.

Keikkailu maailmalla on hyvin erilaista kuin Suomessa. Siinä missä kotimaassa Lyytinen liikkuu bändinsä ja tekniikkahenkilöstön kanssa pääsääntöisesti matkailuautolla ja pakettiautolla, vaatii ulkomaan keikat entistä tarkempaa logistista suunnittelua niin soittajien kuin kalustonkin osalta.

– Kiertueen järjestäminen on aina iso ponnistus. Keikkapaikkojen lisäksi suunnitellaan tarkoin kulkureitit, jotta siirtymät ovat ekologisesti ja ajankäytöllisesti järkeviä. Meitä matkustaa keskimäärin viiden-seitsemän hengen ryhmä.

– Kuljemme yhdeksän hengen keikka-autolla lahden yli Ruotsiin ja siitä eteenpäin eri puolille Eurooppaa. Matkoillahan voi aina sattua kaikenlaista ja monet kerrat on korjailtu autoja tienvarsilla. Lisäksi matkan varrelta haetaan laitteistoa eri paikoista, joten sekin vaatii omalta osaltaan tarkkaa suunnittelua.

"Mitä enemmän taitavia naismuusikoita saamme esille, sitä tasa-arvoisempaa aikaa elämme."

Dream big - unelmien kautta uuteen

Lyytinen on nähty muutamaan kertaan myös Logistikas Oy:n kotipaikkakunnalla järjestettävän Rauma Bluesin päälavalla. Kanaalikaupungin bluesfestivaaleista on lämpimät muistot.

– Rauma Bluesin riveistä on jäänyt pitkäaikaisia kavereita. Soitin siellä ensimmäisen kerran urani alkutaipaleelle vuonna 2002. Se oli kannustava kokemus siinä vaiheessa uraa, kun pääsi vetämään bluesiin keskittyneellä festivaalilla isolla lavalla isolle yleisölle, Lyytinen muistelee.

Viimeinen vuosi on ollut työntäyteinen ja haastava. Uuden innovointia on tehty paljon, jotta yritys pyörii ja pysyy kilpailussa mukana.

– Takana on opettavainen vuosi, joka on tuonut uusia juttuja. On voinut ottaa aikaa myös itselleen, mutta taustalla on ollut koko ajan pitkittyneen tilanteen aiheuttama epätietoisuus siitä, mitä musiikkialalla tapahtuu.

Tulevaisuuteen Lyytinen katsoo positiivisin silmin. Toiveena on päästä keikoille tulevana kesänä. Kokeneella muusikollakin on edelleen haaveita.

– Unelmia ja haaveita pitää olla. Dream big, niin voit päästä jonnekin. Haluaisin soittaa hienoissa konserttitaloissa, kuten esimerkiksi Royal Albert Hallissa. Tarkoitus on kehittää omaa soundia, bändiä ja musiikin tekemistä, Lyytinen hymyilee.

KUKA?

Erja Lyytinen

  • Suomalainen blueskitaristi, laulaja ja lauluntekijä, musiikki- ja tapahtuma-alan yrittäjä

  • Syntynyt Kuopiossa 1976

  • Julkaissut useita studio- ja livealbumeita sekä ollut mukana kokoelmalevyillä. Viimeisin julkaisu vuonna 2020 julkaistu Lockdown Live

  • Omaelämäkerta Blueskuningatar (Kirjoittaja: Mape Ollila / Docendo) julkaistiin vuonna 2019

  • Oli mukana MTV3:n Tähdet, Tähdet -ohjelmassa vuonna 2017 ja Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa vuonna 2012.

  • Esiintynyt muun muassa Joe Bonamassan, Sonny Landrethin, Jennifer Battenin ja Carlos Santanan kanssa sekä Robert Plantin ja Tom Jonesin lämmittelijänä

Palkinnot ja ehdokkuudet mm.

  • Guitar World -lehden Paras kitaristi -äänestyksessä 2. toinen (2020)

  • Guitar World -lehden Paras blueskitaristi -äänestyksessä 14.sija (2019)

  • European Blues Awards – Best Guitarist / Paras kitaristi (2017)

  • Finnish Blues Awards – Vuoden artisti (2015)

  • Blues Matters! -julkaisun Vuoden kansainvälinen sooloartisti -äänestyslistan 1.sija (2015)

  • Dreamland Blues -albumi Yle Radio Suomen Bluesministeri-ohjelman vuoden albumi (2006)

  • Wildflower -albumi Yleisradion Bluesministeri-ohjelman vuoden albumi (2003)

Lue myös muut Johtamisesta-sarjan jutut:

Hannu Lintu – Orkesterimaailman taktikko ja strategi

Pekka Virta – Hyvä johtaja aistii ja antaa tilaa oikealla hetkellä

Rami Saari – Mies, joka kohtasi Puolustusvoimissa ihmisen

Sakari Orava – Tarkkuus tarkoittaa hyvää työnjälkeä