Hyvä johtaja aistii ja antaa tilaa oikealla hetkellä

Jääkiekkovalmentajan roolissa moni asia on muuttunut vuosikymmenien varrella. Tärkeintä ovat kuitenkin edelleen ihmiset, joiden kanssa toimitaan, joita johdetaan ja joita opetetaan saamaan itsestään paras irti. Rauman Lukon päävalmentaja Pekka Virta painottaa aistimista ja tilan antamista, mutta myös uskoa ja uskallusta omaan tekemiseen.

Pekka Virran katse kiertää keväisessä auringonpaisteessa kylpevää Syväraumanlahden pienvenesatamaa. Mennyt kiekkokausi päättyi koronaviruksen aiheuttamiin rajoituksiin poikkeuksellisesti vain yhtä ottelukierrosta ennen runkosarjan päätöstä. Samalla myös pudotuspelit jäivät pelaamatta.

– Peli Kuopiossa tyhjälle katsomolle kertoi jo aika paljon siitä, mitä saattaa olla tulossa. Saimme pelipäivänä tiedon, ettei yleisöä päästetä halliin ja aloin valmistaa pelaajia siihen, että runkosarjasta saattaa tulla se lopullinen sijoitus, joka muistetaan monta vuotta, Virta kertoo.

Tyhjille katsomoille pelaaminen ei tuntunut Virran mukaan enää hyvältä. Tunnelma oli poissa. Vahvaa kautta pelanneella Lukolla oli hyvät mahdollisuudet edetä pitkälle kevääseen.

– Tilanne oli kokonaisuudessaan niin outo, etten osannut sitä siinä vaiheessa harmitella. Jälkeenpäin osaa miettiä, ettei ole ihan jokapäiväistä olla mukana sellaisessa joukkueessa, jolla on ihan oikeasti mahdollisuus voittaa Suomen mestaruus.

Katseet on käännetty jo tulevaisuuteen. Sitä koska seuraava kiekkokausi alkaa, ei kukaan tiedä varmuudella, mutta toiveissa on päästä aloittamaan ottelut normaalisti syyskuussa. Lukon ensi kauden joukkue on rakentunut suunnitelman mukaisesti.

– Tällaisessakin maailmantilanteessa saamme kasaan hyvän ja kilpailukykyisen joukkueen huolimatta siitä, että joudumme ymmärrettävästi tinkimään pelaajabudjetista. Meillä oli jo ennestään valmiina hyvä runko ja siihen olemme saaneet ne lisäpalaset, jotka tarvitsimme.

Yhteinen mahdollisuus, usko ja pyrkimys

Kaudesta 2017-18 lähtien raumalaisseuraa valmentaneella Virralla on alkamassa neljän vuoden aikakauden viimeinen sesonki. Kyseessä on ollut alusta lähtien projekti, joka on edennyt aikataulussa.

– Olen saanut tähän projektiin mukaan hienoja ihmisiä ja olemme tehneet tietoisia pelaajavalintoja. Pelaajat ovat kasvaneet matkan varrella ja meillä on projektiin sitoutunut ydinryhmä, josta on tullut joukkueeseen selkeä runko, Virta taustoittaa.

Rauma elää ja hengittää jääkiekkoa. Sanotaan, että paikallisten mielialat määrittyvät viimeisimmän ottelun lopputuloksen mukaan. Menestystä janotaan ja odotukset ovat aina korkealla.

– Meillä on vahva pyrkimys toimia omalla tavallamme. Kun pelaaja tulee tänne, hän sopeutuu Lukon toimintatapoihin, eikä toisinpäin. Tällöin meillä on yhteinen asia, johon me uskomme ja jonka eteen teemme yhdessä päivittäin töitä.

Virta muistuttaa, ettei porkkanan kasvamista voi käydä seuraamassa joka päivä, sillä tällöin se ei kasva. Sen sijaan on oltava mahdollisuus, usko ja pyrkimys yhdistettynä tekemiseen, joiden myötä tämä porkkana kasvaa lopulliseen mittaansa.

– Nojaan siihen kokemukseen ja niihin asioihin, joita olen elämäni ja lajin parissa toimimisen aikana oppinut. Kun on nähnyt, kouluttautunut ja saanut tehdä tätä työtä, on pikkuhiljaa muodostunut omia arvoja, joiden mukaan asioita voi tehdä ja kehittää.

– Kovimmat paikat ovat aina muutoksen tekemisessä. Asian myyminen silloin, kun sitä ei pysty näyttämään heti, on vaikeaa. Matkan varrella on tarvittaessa kyettävä tekemään myös muutoksia, mutta samaan aikaan tulee olla kärsivällinen. Vuosi vuodelta on vähemmän asioita, joita täytyy korjata.

Tasapainoinen tekeminen kaiken ydin

Jääkiekkojoukkue elää yhdessä huomattavasti tiivimmin kuin niin sanottu normaali työyhteisö. Kuluttava ottelu- ja harjoitustahti sekä pitkät pelireissut yhdistyvät kilpailulliseen elämäntapaan, jossa on oltava kunnossa sekä fyysisesti että henkisesti.

– Arki on sanana helppo, mutta ei aina kovin helppo toteuttaa. Kun arki kuitenkin saadaan toimimaan, se myös tuottaa tulosta. Kyse on jatkuvasta asioihin tarttumisesta ja sovittujen asioiden hoitamisesta, Virta sanoo.

Asiat tehdään yhteisen edun, mutta samaan aikaan myös yksilöiden eduksi.

– On pidettävä kiinni tasapainoisesta harjoittelusta, unesta, ravinnosta, huumorista ja monesta muusta asiasta. Oli kyse sitten joukkueesta, koululuokasta tai työpaikasta, häiriötekijät vievät eniten energiaa niiltä, jotka tarvitsivat tukea, kehua ja kannustusta. Näitä on osattava aistia ja niihin on reagoitava.

Joukkue hitsautuu yhteen viettämällä aikaa keskenään. Virta järjesti päättyneellä kaudella kuuden ottelun välein yhteisen ruokailun, jossa ei keskusteltu tuloksista.

– Toimme mukaan huumoria. Pelaajat saivat heittäytyä erilaisissa tehtävissä toistensa edessä ja tietyllä tapaa nolata itsensä positiivisessa valossa. Sitä kautta tulee uskallusta ja ryhmäytyminen menee eteenpäin.

Valmennuksen on osattava myös peruuttaa oikeassa paikassa ja antaa pelaajien ottaa vastuuta itsestään sekä toisistaan.

– Joukkueen on osattava johtaa tietyissä tilanteissa myös itse itseään. Heidän on kunnioitettava omaa ja toistensa työtä niin, etteivät he anna asioiden mennä pilalle haasteiden hetkellä.

Näissä tilanteissa astuu usein esiin kokeneempien pelaajien merkitys. Jokainen johtaa omalla tavallaan – toiset ovat enemmän äänessä, kun taas toiset johtavat esimerkillään.

– Eivät nuoremmatkaan pelaajat tee asioita tarkoituksella väärin, mutta heidän ymmärryksensä ja kokemuksensa ei ole vielä sillä tasolla, että kaikki teot tulisivat automaattisesti. Mitä nopeammin he oppivat nämä asiat, sitä pidempiä uria heidän on mahdollisuus tehdä.

Rauman Lukossa on ollut viime vuodet kuudesta tai seitsemästä kapteenista koostuva ryhmä. Virta on koonnut nämä pelaajat niin, että mukana on aina uusi pelaaja, ulkomaalaispelaaja, nuori pelaaja sekä virallisen kapteeniston jäsenet. Tätä kautta saadaan tasapuolisesti esiin jokaisen eri pelaajaryhmän kokemukset ja ajatukset.

– Erityyppiset vahvat johtajapersoonat uskaltavat olla esillä omalla tavallaan. Monet pelaajat johtavat huomaamattaan. He tekevät arjessa asioita, jotka vievät koko joukkuetta eteenpäin ja näyttävät samalla esimerkkiä muille, Virta huomauttaa.

– Samaan aikaan on tärkeää pitää huolta siitä, ettei johtaminen mene ohi oman työn. Kukaan ei pysty olemaan johtavassa asemassa hyvin jos suorittaa itse omaa rooliaan huonosti. Niissä tilanteissa kevennetään sitä vastuuta, jotta pelaaja voi keskittyä enemmän omaan toimintaansa.

Uskallus johtaa ja taito nähdä kokonaisuuksia

Jääkiekkojoukkue ei koostu ainoastaan pelaajista ja valmentajista, vaan työyhteisöön kuuluvat yhtä lailla joukkueenjohtajat, huoltajat, hierojat ja bussikuskit. Jokaisen toiminnalla on suuri merkitys roolista riippumatta.

– Jos tähän yhtälöön mahtuu yksikin, jolla on asiat jatkuvasti huonosti ja hän tuo sitä koko ajan esiin, heijastuu se yhteiseen tekemiseen. On tärkeää, että ihmiset ymmärtävät ja osaavat reagoida joukkueen henkiseen tilaan, Virta sanoo.

Päävalmentaja on johtaja, joka kantaa lopulta yksin isoa vastuuta monesta tekijästä. Urheilumaailmassa on luontaista, että valmentajat vaihtuvat tasaisin väliajoin ja tekevät tilaa seuraajilleen – toiset onnistumisen ja toiset epäonnistumisen jälkeen.

– Johtajan tärkein ominaisuus on uskaltaa johtaa. On osattava antaa mahdollisuuksia, pidettävä huolta kokonaisuuksista ja niistä asioista, joista se kokonaisuus koostuu. Samalla on ymmärrettävä, miten nämä kokonaisuudet toimivat.

Suunnitelmallisesti toteutetut projektit ovat usean vuoden tarinoita. Tällöin painottuu pitkäjänteinen tekeminen ja kärsivällisyys.

– Täytyy uskoa niihin asioihin, joita on opittu tekemään. Ei menestyvässä yrityksessäkään laiteta jatkuvasti kaikkea uusiksi, joten miksi me tekisimme niin. Kyllä ne esi-isät osasivat tehdä monia asioita oikein. Jokainen asia ei ole rakettitiedettä, eikä kaikkea tarvitse lähteä muuttamaan.

Omassa toiminnassaan Virta tiedostaa tarkoin ympäristön ja aistii jatkuvasti joukkueen sisäisiä signaaleja. Tämä ei silti tarkoita toisten tekemisten kyttäämistä.

– Voitot ja tappiot vaikuttavat luonnollisesti eri tavalla, ja niiden aiheuttamat merkit näkyvät tietyin tavoin. Pyrin aina puuttumaan vääriin signaaleihin ajoissa, enkä vasta siinä vaiheessa kun homma on jo niin sanotusti ojassa.

Vaikka taktiikat näyttelevät suurta roolia jääkiekkokentällä, on kaiken pohja henkisissä voimavaroissa. Hyvä valmentaja johtaa aina ensisijaisesti ihmistä.

– Ihmiset ja heidän sitoutumisensa ovat kaiken keskiössä. Mielestäni ihmiset eivät muutu, vaan he muuntautuvat sitä mukaa kun he oppivat uutta ja kehittävät itseään. Tätä kautta kasvaa myös avarakatseisuus ja ymmärrys asioihin, Virta painottaa.

 Kuvat: Elmeri Elo